Ugaas ayrâ wagarii kee ni rakaakayih gadmah qawulu.

....

Qiisi ni baaxoh bukkoh dumaak daffeyseh yan strategiik ugutaak, ni baaxok dumaak gabat culsem gabat luk qusbam edde osisuh, baaxô bukkonkee samad baysi warar ni simbil cararisaanamaak net qimmisse.
..
Yekkelem kaah mabicinnaay qusbam hinnay gabat luk sugeemik mangom edde kaak gabak tewqeeh, luk sugeh yan maqar kee niya edde kaak tiddigeleh tan goori giclo, qafár ummatta inkittiinol ittalih kaat abte. Yí Qafár qunxuk kaxxuk sayuk labuk maxco kee abinal inkitto edde tekkeh tan goori giclot xer dabaanah intih nableemih saami akak wayneh sugneh nan fidin baaxo edde geytimte.
...
Tohum Rakaakay doolatih doori edde daguk ummattâ doori giffoluk edde sugeh yan giclo.
Soomalih lago ella haytam dumah akah aben innal ittalih net abteh tan baaxô bukko kee samad baysi carbi, Ziyaad barreh dabaanih xaqallu keenit maallinnaay kaxxa baxaysu kee rooka edde nagriten.
Carbil ken hadaf arac xage waamat radeenih yanin uddur, giclo siyaasa kee wagrit ayrisaanam fanah korsen. Too uddur Qafár ummattaay le baaxo le xayloh goorit koborak temeeteh tani, wagari yakkeemik naharal ni maadi(Erer) ni lowsiisih gubam culam faxxinta yaanamih mabla xayyossa way, doolat gammik woo margaq qaduk qokoltah tan mabla maxayyoowinna. Ni baaxok raqteh tanim siyaasâ cogdat antafaquk koborenno yaanamih ransat, taakume caalalitte akak kibbiime kal tan wagri sittingey aben.
..
Toysa qafár wagari inneek lakal isih xamce leeh, gicloh aben koboxuk fixiixe loonumih taagah, gano kee cubekal maysattakat ken aatakuk, cabneh sugne baaxol nookak baaxo kobornam faxximta iyyan ekraaro hayya heenih, ugaas yeceeh yan afkanal abbinoysak geytiman. Too abnissoh awayih uddur gabbi rasu kee awsi rasuk qaddaqar kee obnol cubekal carbi abak geytima.
Gabbi rasuk canruka kee gawwaanel tonnah cubekal carbi kee ganot ummatta nek biyaakak geytiman.

Nooka wagittaamah tu gactek yangudi raasah dareefal qusbuk mango magaalool dat gital xisak geytiman. Obno le kabuk kaadu gablalu kee hawâ lee deqsitta dareefal caylale nooko akkuk geytimta.

Carri rasul tareynaak tabbayeh weeqaytuk sanal nookam niyaateh sugeeh, qaddaqaraal tonnah nooko weeqaytul abam niyaatah suge. Tokkel qaddaqar ummatta raagta way, awayih uddur buxaaxi weeqaytuk tabissa hayteh masalul tabisseemih taagah, tabteh tan buxaaxit umman cubekal kaxxa carbi abak geytima.

Tonnah kaadu mango agiira elle naddowteh tan tewqooy gomoyliiy guucum dareefal ni gammik nooko makkinnaamih taagah too dareefal qusbuk nooko abak geytima iyyan.

Ittafan gacissa haynah nan uddur, ni doolatih gammik ni baaxooy ni labha akah naddowteeh baatil qarkakisa elle nee gaaddah tanit koysit akkuk sugeh yan uddur luk sugeenih yanin boolak muxxi, wagari uddur edde gexsiteenih yanin maknay qafarah maksabak muxxi baxaysu baaheh yan gexsiti. Aakamal miqnok naharal maadu lowsis gubat gacuk, aydaadi tekkooka kee sumaaqitte rakuh haak, ni maadu Erer kinnim kee maadul aakam sittingey abaanah, qarkakisaay controbanxit qarkakissah tani baaxok ahak tawqennah taakume ximmooma xayyoosaanam elle faxxiimak tenekkel, woh abekal hebeltô ximmo sinnim sugeh yan angoyya edde bargusoonuh wagari inta ransat culen.
..
Lakal wagari kee miqno oson elle yuscubeeniih, wagari migaaqal baaxol nookak koborenno kak iyyen afkan abbinoysaanam hinnay abneh iyyen wagari arac maxaginna.
Kalah kaadu ummatta le baaxoh koboroh nokteh tanih elle nooken aroocal sissikuk rakiiboh ayfaafih fanteenaani keenih haanaah, qokol abaanam makkinnaay, doolat qawulte gadma tekke.

Ugaas kee kay qallalleeh, nee xamciseeniih, ni doolat keenih qawulteek lakal afak saalama axcuk maysattaka edde absiisan marah garbo marih migaq abak gammik gano kee maysattakat xakak nee waysiisaanaah, gammik cabeenih sugen baaxol wadir nookak dumaak lon ekraarooy keenik baxqisneh sugne, away wagari ayrat arachnid xagisak geytiman.